Hyönteisruoka on jo sinunkin lautasellasi!

Hyönteisruoka on ollut viimeaikoina laajasti puheenaiheena sekä perinteisessä mediassa että somessa. On herännyt paljon kysymyksiä: millaista hyönteisruoka on ravintoarvoiltaan? Millaista hyönteisruoka on maultaan? Mikä on sen historia? Pystytäänkö sillä ruokkimaan maapallon kasvava väestö tulevaisuudessa? Onko se ekologista?

Aloitetaan siitä, millaisen roolin hyönteisruoka on ottanut ihmiskunnan ravitsemuksen historiassa…

Ihmiset ovat syöneet hyönteisruokaa kauemmin kuin viljaa

Jo muinaiset metsästäjä-keräilijäkulttuurit söivät hyönteisruokaa ravintonaan. Hyönteisiä on kaikkialla ja muutkin eläimet syövät niitä, joten alkuaikojen ihmiset oletettavasti miettivät, että miksikäs ei? Itse asiassa muinaiset ihmiset luultavasti ottivat mallia muista eläimistä, sillä jotkut hyönteiset ovat myrkyllisiä ja toiset eivät ole.

Vuosisatoja myöhemmin roomalaiset ja kreikkalaiset herkuttelivat kuoriaisten toukilla ja kulkusirkoilla. Kreikkalaiset tieteilijät ja jopa Aristoteles itse kirjoittivat maukkaiden kaskaiden keräämisestä ravinnoksi.

Hyönteisruoka on mainittu esimerkiksi Raamatussa, Vanhan Testamentin 3. Mooseksen kirjassa. Siellä luetellaan erilaisia ravinnonlähteitä, joita on sallittua syödä. Sika, jänikset ja äyriäiset kiellettiin, mutta sirkat sallittiin. Erikseen kyseisessä kappaleessa mainitaan kulkusirkka, heinäsirkka, hepokatti ja kenttäsirkka. Kappale kokonaisuudessaan on: “Näistä saatte syödä kaikkia heinäsirkka-, hepokatti-, kenttäsirkka- ja kulkusirkkalajeja. Kaikki muut siivekkäät nelijalkaiset pikkueläimet olkoot teille iljetys.” Eli erikseen kiellettyä hyönteisruokaa olivat kaikki muut kuin erinäiset sirkkalajit. Hyönteisruoka mainitaan toisen kerran Raamatussa, kun Johannes Kastaja elää aavikolla syöden hunajaa ja kulkusirkkoja.

Hyönteisruoka kulkusirkkojen muodossa oli muinaisille Algerialaisille ravinteikas, halpa ja riittoisa ravinnon lähde. Niitä kerättiin tuhansittain ja valmistettiin keittämällä niitä suolavedessä, jonka jälkeen ne levitettiin auringon paahteeseen kuivumaan.

Hyönteisruoka oli puolestaan tuttu myös Australian aboriginaaleille. Heidän herkkunaan olivat yöperhosten toukat. Niiden kypsentäminen oli hankalaa: kun ne oli kypsennetty hiekassa, niiltä poltettiin siivet ja jalat pois sekä poistettiin pää verkolla. Jäljelle jäävä osa oli suurta herkkua. Aboriginaalit syövät hyönteisruokaa tänäkin päivänä. Heille maistuvat sekä hunajamuurahaiset että yöperhosten toukat. Nämä toukat kuulemma maistuvat kypsennettynä ihan paahdetuille manteleille.

Alla on esimerkkejä eri kulttuureissa syödyistä sirkoista:

Torimyyjä esittelemässä nsenene-sirkkoja torilla Ugandassa

Hyönteisiä torilla Phuketissa Thaimaassa

Chapuline-sirkkoja Meksikossa

Hyönteisruoka yleistä jopa nykypäivänäkin

Hyönteisruoka tunnetaan useimmissa kulttuureissa ympäri maailman. Maailmassa on hieman vajaa 1500 eri syötävää hyönteislajia ja lähes 3000 tunnettua etnistä ryhmää jotka käyttävät niitä ravinnonlähteenä. Useimmat hyönteisistä syödään toukkina, tosin jotkut ovat syötäviä myös täysikasvuisessa muodossaan. Maailmanlaajuisesti jo yli kaksi miljardia ihmistä syö hyönteisiä ravintonaan. Esimerkiksi jotkut länsiafrikkalaiset kansat saavat jopa kymmenesosan proteiinistaan hyönteisistä.

Hyönteisruoka on tunnetuinta Aasiassa, jossa suomalaisetkin (mukaanlukien Madventures-kaksikko Riku ja Tunna) ovat päässeet maistelemaan sitä. Siellä syödään muun muassa yöperhosten toukkia, sirkkoja, kovakuoriaisia, sekä sudenkorentoja. Toukkia lisätään keittoihin, niistä tehdään erilaisia muhennoksia, ja käytetään wokki-annoksissa. Sirkkoja kuivapaahdetaan välipalaksi tai kokataan riisin seassa. Japanilaisten mielestä silkkiperhosen toukat ovat suurta herkkua.

Afrikassa hyönteisruokana tunnetaan laulukaskaat sekä heinäsirkat, termiittien ja perhosentoukkien ohella. Etelä-Amerikassa puolestaan herkutellaan tarantelloilla ja skorpioneilla. Ne ovat tavallinen ravinnonlähde siinä osassa maailmaa.

Useimmat amerikkalaiset ja eurooppalaiset pitävät hyönteisruokaa outona, sillä maanviljelyksen ja karjatalouden yleistyessä ihmiset rupesivat yhä enenevissä määrin siirtymään pois perinteisistä ravinnonlähteistä. Lopulta hyönteisistä tuli tuholaisia ja vihollisia. Kaikkien näiden vuosisatojen jälkeen on hankalaa siirtyä hyönteistuhoamisesta hyönteisruokaan.

Alla olevassa kuvassa valmistetaan itse tehtyä sirkkasuklaata tuoreilla puolukoilla höystettynä:

Hyönteisruoka on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi osa ravitsemusta

Maapallon väestön kasvaessa ja luonnonvarojen vähentyessä on tärkeätä löytää ekologinen ja kestävä vaihtoehtoinen proteiinin lähde. Hyönteisruoka tarjoaa uusia mahdollisuuksia ihmisten ruokkimiseen. Hyönteisten kasvattaminen kuluttaa huomattavasti vähemmän luonnonvaroja kuten vettä, polttoainetta, ravintoa ja maapinta-alaa. Sata kiloa rehua tuottaa kymmenen kiloa pihviä, kun taas sirkkoja sillä saisi National Geographicin mukaan kasvatettua jopa nelinkertaisen määrän samalla määrällä rehua. Hyönteisruoka sisältää samalla huomattavasti paremmat ravintoarvot kuin perinteinen ruoka. Esimerkiksi sirkoissa on enemmän rautaa, kalsiumia, proteiinia ja energiaa kuin kanassa ja naudassa. Hyönteisruoka onkin todellista superfoodia. Teoriassa ihminen voisi syödä pelkkää hyönteisruokaa ja hän selviäisi hyvin. Se onkin loistava lisä esimerkiksi vegaaniseen ruokavalioon.

Jos Yhdysvallat ja Eurooppa lähtevät muun maailman mukaan käyttämään enemmän hyönteisruokaa ravinnon lähteenä, luonnonvarojen kulutus vähentyy tulevaisuudessa huomattavasti. Hyönteisruoka voi olla jopa ekologisempaa kuin vihannesten kasvattaminen ja kuljetus.

Hyönteisruoka on matka makujen maailmaan

Miltä hyönteisruoka sitten maistuu? Sirkkojen maku on todella mieto ja siksi ne sopivatkin monenlaisiin erilaisiin ruokiin. Niistä voi tehdä aamupalaa, välipalaa, pääruoan, sekä niitä voi käyttää myös jälkiruoassa. Toukat maistuvat jokseenkin popcornille.

Suomessa hyönteisruoka on yleistymässä kovaa tahtia, ja sitä edelleen kiihdyttää Eviran päätös muuttaa tulkintaansa EU:n uusruoka-asetuksesta. Ala voi olla jopa merkittäväkin tekijä Suomen taloudessa, sillä maamme on tunnettu puhtaasta ja laadukkaasta ruoastaan. Jos saamme kehitettyä hyönteisruokatuotteita vientiin, niin olemme etulyöntiasemassa Euroopan markkinoilla. Suomi onkin EU-valtioiden kärkijoukossa sallimassa hyönteisten käytön ravintona.

Hyönteisruokaa voi syödä vaikka joka päivä. Se taipuu monenlaisiin eri tilanteisiin ja tarpeisiin, proteiinipatukoista pastaan, jälkiruokiin ja ravintola-annoksiin. Sen ravintoarvot ovat loistavat, kasvattaminen ekologista ja kestävää, ja sille riittää käyttötarkoituksia.

Jos et ole vielä kokeillut hyönteisruokaa, niin olet menettänyt paljon. Se on kiinteä osa ihmiskunnan historiaa, nykyisyyttä, sekä tulevaisuutta.